Michelangelon Daavid-patsaassa on anatominen yksityiskohta, jota kukaan ei huomannut 500 vuoteen
Italialaisen maalarin ja kuvanveistäjän Michelangelon Daavid-patsas valmistui vuonna 1504. Se on kenties maailman kuuluisin veistos ja on ollut aina näytillä.
Alkuperäinen yli viisi metriä korkea veistos on Firenzessä Accademia di belle arti di Firenzen galleriassa, ja sen jäljennös on veistoksen alkuperäisellä paikalla Palazzo Vecchion ulkopuolella.
Laskimo kertoo jännityksestä
Lääketieteen tohtori Daniel Gelfman kirjoittaa Jama Cardiology -julkaisussa huomanneensa äskettäisellä Firenzen-matkallaan patsaassa mielenkiintoisen anatomisen yksityiskohdan. Hän kutsuu sitä Daavidin merkiksi.
– Kaulan oikealta puolelta erottuu selvästi kaulalaskimo solisluun yläpuolelta.
Hänen mukaansa klassinen lääketiede opettaa tarkkailemaan kaulalaskimon näkyvyyttä, koska sen avulla voi päätellä onko henkilöllä korkea verenpaine.
Normaalisti kaulalaskimo ei ole terveellä nuorella miehellä näkyvissä ja Daavid oli fyysisen kuntonsa huipussa.
Laskimo tulee näkyviin vain äärimmäisessä jännityksessä tai kiihtymyksessä. Ja sehän sopii siihen, missä tilanteessa David oli. Patsas esittää Raamatun kohtausta, jossa Daavid valmistautuu surmaamaan Goljatin.
Patsas on anatomisesti oikein
Gelfman kirjoittaa, että Michelangelo ja hänen aikalaisensa taiteilijat tutkivat toki anatomiaa.
– Varmaankin Michelangelo oli huomannut, että terveillä yksilöillä kaulalaskimo voi tulla esiin, jos henkilö on äärimmäisen jännittynyt.
Mielenkintoisen asiasta tekee se, että ihmisen verenkiertojärjestelmän selvitti englantilainen lääkäri ja anatomi William Harvey vasta reilut 100 vuotta David-patsaan valmistumista myöhemmin.
Verenkierron keksijänä pidetty Harvey julkaisi vuonna 1628 teoksen Exercitatio Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus (Anatominen tutkimus sydämen ja veren liikkeestä eläimissä). Vasta sen jälkeen hylättiin lopullisesti antiikin aikainen selitys verisuonissa olevista hengistä.
Michelangelo teki siis anatomisesti täsmälleen oikeanlaisen patsaan.
Asiasta uutisoi myös Tekniikan Maailma.